Agilityn jatkoa

Tänään meillä alkoi pentuagilityn jatkokurssi. Talvella kävimme viiden kerran kurssin, jossa lähinnä tutustuttiin joihinkin esteisiin ja mentiin muutamaa peräkkäin. Uusi kurssi on kymmenen kertaa, n. joka toinen viikko, ja kouluttaja on sama kuin pentualkeiskurssilla.

Edellisestä agilitykerrastamme oli siis jo monta kuukautta ja mennessä mietin, muistaako Oliver hommasta yhtään mitään. Kyllä muisti! Voi hyvänen aika olin ihmeissäni, kun ensimmäiseksi otettiin ratapätkä: hyppy-hyppy-putki-putki-hyppy, ja Oliver meni kuin se olisi tehnyt sitä koko pienen ikänsä! Putkeen menossa ei ollut huolen häivääkään, vaikka silloin maaliskuussa siitä ei meinannut tulla mitään!  Mutta niin kouluttajakin sanoi, että tauko tekee yleensä ihmeitä!

Kurssilla oli kolme muutakin koiraa, ja vuorojemme väleissä treenasimme vähän kontaktin pitämistä ja paikallapysymistä sekä muutaman kerran keppejä verkoilla. Ihme juttu, miten Oliver keskittyy ihan täysillä heti kun ollaan jossain hallissa! :D Vaikka kepit käytännössä aloitettiin tänään, se sujui lopputunnista kuin vanhalta menijältä!

Lopuksi mentiin vielä ratapätkää 4x hyppy ja pussi. Sekin meni hienosti! Viimeisenä kokeiltiin vielä pari kertaa molemmin päin kontaktiharjoitus, ja saatiin tehtäväksi miettiä, haluaako opettaa pysäytys- vai juoksukontaktin koiralle; ensi kerralla aloitetaan puomin opettelu :)
Kyllä oli taas hauskaa, ja Oliverille uni maittaa treenien jälkeen! Tassut vaan vipattaa unissaan, varmaan kertailee jotain kuvioita kentältä :)

Metsä!

On tullut todettua tässä lumen lähdettyä, että Oliver rakastaa metsää yli kaiken! Ja metsässäjuoksemista! 

Joka kerta on melkoinen villiintymiskohtaus, kun pääsee juoksemaan vapaana. Oliver jaksaisi juosta vaikka kuinka pitkään, ja vasta kotiinpäästyä tajuaa hetken riehuttuaan olevansa ihan kauhean väsynyt!

Onneksi luoksetulo toimii edelleen lähes täysin varmasti joka kerta. Perhosia ja lintuja jahdataan kovasti, mutta ei se niidenkään perässä uskalla kauas lähteä. Jossain ollaan siis onnistuttu, kun jo yhdeksänviikkoisesta on harjoiteltu mukanapysymistä koko ajan niin, että Oliver itse huolehtii pysymisestää matkassa mukana:)
Ensimmäisellä harjoittelureissullamme marraskuussa, kun Oliver oli sen 9 vk vanha, se juoksi suoraa päätä suo-ojaan ja joutui uimaan kylmään veteen, josta pikku rassukka sitten pelastettiin. Pitkään se väisteli vesilätäköitäkin, ja vähän jännitti jäikö sille pieni pelko vettä kohtaan, mutta sekin on nyt todettu turhaksi. Kaikki lorisevat purot ja järvenrannat kiinnostavat kauheasti ja kepin perässä se menee suuremmin miettimättä rohkeasti veteen.

Tähystelyä

Ja jos joku tunnustaa tietävänsä keinon, jolla saan iphonella kuvatun videon näkymään täällä, niin otan mielelläni vinkin vastaa! Nyt  joka kerta 'latauksessa tapahtui virhe'...