Indyn näyttelytreenit

Nyt kun pääsin vauhtiin, niin jatketaan :)
Tänään käytiin Indyn kanssa koirapalvelu Taidoggaassa näyttelytreeneissä toista kertaa. Ensimmäisellä kerralla pari viikkoa sitten oli vain yksi koira Indyn lisäksi, mutta tänään paikalla oli kuusi muuta koiraa, joista pari oli isompia. Hyvät treenit siis :) Viime kerralla paneuduimme erityisesti hampaiden katsomiseen, se kun oli Indyn mielestä kertakaikkiaan kamalaa kevään hammaslääkärireissujen takia. Tällä kertaa hampaiden katsominenkin oli jo ihan jees eikä Indy väistellyt juurikaan. Liikkuminenkin meni mallikkaasti ja Indy myös keskittyi suurimman osan ajasta hienosti vaikka muita koiria meni ihan lähellä.

Matkat kuljettiin tällä kertaa osin kävellen ja osin bussilla. Indy on hirveän helppo ja reipas matkaaja, mikään ei jännitä ja se osaa jo rauhoittuakin vähäksi aikaa :) Kuva on paluumatkalta, ei se vielä sentään malta maasta katsella ennen kuin vähän väsyttää :D

Bussia odotellessa on aikaa vähän levätä :)

Rally-tokoa

Olemme Oliverin kanssa harrastaneet rally-tokoa nyt reilun vuoden. Alkeiskurssi käytiin Tamskilla ja juhannuksen alla 2014 aloitimme Krista Karhun opissa koirakoutsin valmennusryhmässä. Harjoituksia on kerran viikossa ja ahkerasti olemme harjoituksissa käyneetkin ja kotona on tietysti treenattu aina välissä lisää. Syksyllä kävimme muutaman kerran kisanomaisissa harjoituksissa ja yksissä möllikisoissa. Tammikuun 10. päivä meillä oli ekat viralliset kilpailut ja helmikuussa seuraavat. Niistä saatiin molemmista tulos, ekasta 83 ja toisesta 96 pistettä. Pääsiäisenä kävimme kisaamassa Tamksin tallin viimeisissä kisoissa, mutta sieltä tuli muutama iso virhe liikaa ja tulos 0 (63p.) Tällä kerralla opin, kuinka tärkeä on oikean vireen saaminen ja aikataulun suunnittelu. Kisapaikalla ilmoittautuessa en nimittäin älynnyt kysyä, onko ohjelma aikataulussaan. Ehdimme jo verrytellä, kunnes selvisi aikataulun olevan yli tunnin myöhässä. Kun kisa vihdoin alkoi, olimme jo molemmat väsyneitä ja keskittyminen tiessään. Sen jälkeen olen aina kysynyt aikataulusta ilmoittautuessani!
31.5 kisattiin siis vielä alossa Levekin kentällä ja saatiin tulos 95 p. (5 x -1 tal) ja samalla siis RTK1. Kisa oli ensimmäinen ulkokisamme ja ulkotreenejäkään ei ollut alla yksiäkään, joten olin tosi tyytyväinen. Samana iltana ilmoitin Oliverin vielä partacollie ry:n järjestämään kisaan avo-luokkaan.
Välissä oli vain neljät treenit, emmekä olleet treenanneet kertaakaan rataa ilman hihnaa, joten aika paljon jännitti ja mietin, onko mitään järkeä edes mennä. Saatiin kuitenkin parit tosi hyvät treenit alle, joten en perunut ilmoittautumista.

Kisa oli tänään ja samoin oli kesän ensimmäinen oikeasti lämmin päivä. Paikkana oli "kotihallimme" koirakoutsiareena, joten paikka oli onneksi tuttu, samoin tuomari Krista Karhu. Kilpailu oli onneksi aikataulussa, joten turhia odotteluaikoja ei onneksi ollut. Ilmoittautumisen jälkeen kävimme Oliverin kanssa pienellä kävelyllä, mutta Oliverilla vaikutti olevan kamalan kuuma eikä se jaksanut oikein keskittyä. Kastelin sen kokonaan vielä ennen kuin laitoin sen autoon odottamaan rataantutustumisen ajaksi, että helpottaisi edes vähän.
Heti radan nähtyäni ajattelin että voi luoja, ihan hirveän pitkä. Ja apua, houkutuksessa oli tennispallo! Kävelin kolmeen kertaan radan läpi ja katsoin ne suurimmat häiriöpaikat, missä ongelmat olisivat todennäköisimpiä. Päätin kokeilla houkutuksella taktiikkaa, että taputan samalla sitä taskua, missä palkkalelu on. Sehän on sallittua, kunhan käsi ei mene taskuun. Ehkä sillä selvittäisiin ruokakiposta ja pallosta. Toinen hankala paikka oli ihan yleisön puoleisen kehänauhan vieressä oleva käännös. Ei auttanut kuin toivoa, ettei kukaan palloile siinä koiran kanssa juuri kun olemme kyltillä.

Katsoin ekan suorituksen ja hain sitten Oliverin autosta. Se ei suostunut tekemään ulkona mitään, piti vain äkkiä päästä sisälle. Siellä se olikin ihan innoissaan ja keskittyi hienosti. Meitä ennen oli vielä useita koirakoita, koska olimme vasta kymmenentenä, joten menimme laidalle istumaan ja pyysin Oliverin jalkojeni väliin kyljelleen "lepoasentoon" jonka Jirka Vierimaa opetti meille pieleen menneen kisan jälkeen. Erittäin käyttökelpoinen niksi näihin odotteluaikoihin. Katselin muiden suorituksia ja rata vaikutti tosi vaikealta kaikille, monelle tuli isoja virheitä. Oliver vaikutti olevan niin hyvässä vireessä, etten halunnut pilata sitä tekemällä liikaa ennen rataa ja "herätin" sen vasta meitä edellisen koiran mennessä kehään. Otimme vielä muutaman verryttelyliikkeen ja sitten mentiin. Heti ekalla kyltillä (istu-maahan-istu) Oliver vähän hortoili ja katseli seinää, joka oli ihan vieressä. Muistutin että nyt kuule tulet mukaan, ja sen jälkeen se skarppasikin tosi hyvin. Houkutus sujui lähes suunnitelman mukaan ja Oliver tuijotti minua herkeämättä, kunnes poistuessamme houkutukselta kävelimme aivan tennispallon vierestä. Olihan se käytävä katsomassa. Sanoin Oliverille että älä ota sitä älä pliis ota, ja Oliver kääntyi ja lähti jatkamaan matkaa mukana. Huh! Loppurata meni loistavasti ilman mitään ongelmia eikä keskittyminen alkanut herpaantua, vaikka tehtäväkylttejä oli 16! Maalissa muistin vielä laittaa sen hihnaankin :)
Meidän jälkeen oli vielä viisi koiraa. Tulostaululta näin heti suorituksemme jälkeen, että meillä oli siihen mennessä parhaat pisteet, 95. Sitten oli kaksi 91 pisteen tulosta ja useita 8:lla alkavia. Rata oli selvästi vaikea, hylsyjäkin oli monta. Niinhän siinä sitten kävi, että Oliver voitti avo-luokan ja sai palkinnoksi ruusukkeen, tassuvahapurkin ja hienon lelun, jonka se sai itse valita :) Kyllä oli mamma ylpeä :)
Nyt pidämme heinäkuun treenitaukoa ja elokuussa taas jatketaan. Kisaurakin jatkuu varmaan taas elokuussa, jos onnistutaan saamaan paikka..

Oliver ja palkinnot :) Sankari itse pysyy hereillä vain juuri ja juuri :D

Alkukesän tilannepäivitys :)

Pitkästä aikaa taas.. Elämää kahden koiran kanssa on takana jo melkein puoli vuotta ja Indy kuuluu jo ihan vakiokalustoon :) Indyn kanssa on nyt ehditty käydä pentujen alkeiskurssi Koirakoulu Pikkuhukassa ja kerran pentu-uinnissa koirauimalassa. Pentutreffeillä on käyty viikoittain puolivuotiaaksi asti, paitsi tuon leikkauksen jälkeisen sairasloman aikana. Lisäksi kotona on treenailtu jo vähän rally-tokon alkeita, lähinnä seuraamista, ja se on koitettu pitää mahdollisimman kivana juttuna.
Hihnakäytöksen kanssa on tehty aika paljon hommia. Indyllä oli n. 3 kk iässä kummallinen muutaman viikon vaihe, jolloin se haukkui kaikille ulkona karvat pystyssä. Onneksi se meni ohi lopulta aika äkkiä. Nyt aletaan olla siinä vaiheessa, että hihnassa kuljetaan jo pääosin vetämättä ja se osaa kääntyä minun luokseni aina nähdessään jotain. Nyt sama on onnistuttu jo jotenkuten liittämään myös lintuihin, kissoihin ja muihin hankaliin, joita olisi niin kiva jahdata. Läheltä menevät koirat ovat vielä liikaa, mutta eiköhän niistäkin joskus vielä selvitä. Toistaiseksi Indy lenkkeilee yksin ilman Oliveria, mutta kesän aikana olisi tarkoitus opettaa ne kävelemään yhdessä. Indyllä on vielä niin paljon opittavaa ja sitä täytyy palkkailla vielä paljon, joten siksi on ollut kaikkein helpointa lenkittää pojat erikseen.
Oliverin elämä on varmasti paljon muuttunut Indyn tulon myötä, mutta selvästi se on iloinen kun on aina kaveri kotona jonka kanssa leikkiä. Oliverilla on muutenkin ollut aika vaihtelevaa elämä, kun viimeisen vuoden aikana on asuttu neljässä eri paikassa. Nyt elämä on alkanut onneksi tasaantua sen suhteen. Tosin, en ole Oliverissa mitään stressioireita tai muuta huomannut, mutta kyllä se varmasti jotenkin vaikuttaa.
Oliverin kanssa harrastetaan rally-tokoa. Aloitimme reilu vuosi sitten keväällä Tamskin Päivi Nummen vetämältä alkeiskurssilta ja juhannuksen tienoilla pääsimme Koirakoutsille valmennusyhmään. Siellä olemme nyt käyneet vuoden ajan lähes joka viikko Krista Karhun opissa, ja täytyy sanoa että paljon on opittukin :) Tammikuussa aloitimme kisauramme ja toukokuun viimeisenä päivänä Oliver sai kolmannen hyväksytyn tuloksen alokasluokasta ja koulutustunnuksen RTK1 :). Ehkäpä kirjoittelen meidän rally-tokoilusta jossain kohtaa vähän enemmänkin.

Syksyn suunnitelmissa Indyllä on osallistua pihakoirien Open Showhun pentuluokassa ja eiköhän me se virallinenkin näyttelyura aloiteta syksyllä, kun elokuussa tulee 9 kk täyteen. Oliver lähtee Open Showhun näillä näkymin vain turistiksi, näyttelyt kun ei ole oikein sen mieleen. Virallinen tulos yritettään kyllä näyttelystä hakea Oliverillekin syksyllä. Indyn kanssa rally-tokoillaan varmaan vain kotona vielä ja opetellaan perusjuttuja. Oliverin kanssa olisi vielä kesällä tarkoitus kokeilla avointa luokkaa kisoissa, saas nyt nähdä ;)

Jospa tässä kesällä olisi vaikka aikaa päivitellä blogiakin taas vähän useammin. Kiva näitä on itsekin myöhemmin lueskella ja muistella mitä on touhuttu :)