Open show -päivänä oli todella kuumaa ja helteistä, ja vaikka Oliver oli päivän ensimmäinen arvosteltava koira heti kymmenen aikaan aamulla, oli kehässä jo niin kuuma, että olin varma, että reppana vielä pökertyy siinä muiden arvioita odotellessa. Onneksi sitten päästiin varjoon ja viltille lötköttelemään! Oliver sai mielestäni ihan kivan arvostelun tuomarilta, tanskalaiselta pihakoirakasvattaja Julie Samalssonilta :
"11 months male, small size, bit light eyes and also light ears. Very nice topline, moves well. Because of the ears, very good."
Rodunomainen lähestyttäessä.
Tuloksena siis JUN EH, eli eipä hullummin:) Korvat toki elävät omaa elämäänsä ja ovat mielialan mukaan milloin mihinkin suuntaan sojollaan, mutta ne ovat hyvät juuri sellaisina<3 p="">Näyttelyn jälkeen illalla oli illanvietto pihisporukassa ja Oliverkin pääsi juoksentelemaan vapaana kavereiden kanssa. Oli tosi mukava tutustua muihin omistajiin ja koiriin vähän enemmän taas :)
Yötä olimme leirintäalueella teltassa, ja kyllä Oliverille uni maistuikin pitkän päivän jälkeen! Aamulla herättiin jo ajoissa aamulenkille ja sen jälkeen ajeltiin Loimaalle pihakoirien agilitykoulutukseen. Oliver oli samassa ryhmässä muiden junioreiden, eli alle vuoden vanhojen vintiöiden kanssa. Oli todella kivat treenit, paljon uusia vinkkejä ja ajatuksia ja mukava kouluttaja ja tietysti pihisporukka, jonka kanssa ehti jutella omaa vuoroa odotellessa. Omat treenimme samana iltana jäivät kyllä väliin, kun katsoin paremmaksi antaa Oliverin levätä rankan viikonlopun jälkeen. Ja kyllä se uni maistui!
Nuorgamin reissullamme ei sää suosinutkaan ihan niin hyvin, vaan koko viikon oli tosi kylmä ja pohjoisessa kylmimpinä öinä vain kuusi astetta lämmintä. Lähtiessämme lämmintä oli melkein 30 astetta kotopuolessa, joten lämpimien vaatteiden pakkaus oli kummasti jäänyt kaikilta aika vähälle, kun taas shortseja ja t-paitoja löytyi senkin edestä. Onneksi tajusin sentään ottaa Oliverille villapaidan mukaan, joten pieni palelija sai nukkua yönsä lämpimänä. Oliver kun ei suostu peiton alla olemaan, vaan tulee aina vain peittojen päälle vaikka kuinka koittaisi peitellä.
Reissussa meitä oli siis mukana viisi ihmistä ja kaksi koiraa, Oliverin lisäksi kolmikuinen russelityttö Luna. Ajoimme kahdella autolla, yövyimme teltassa ja tutkimme paikkoja, mihin aina päädyimmekin. Koska oli kylmä, autossa istuminen ei ollut mitenkään huono vaihtoehto ja ajelimme lopulta Nuorgamiin asti ja takaisin. Alunperin jännitin aika paljon, miten Oliver selviää moisesta reissusta, kun autossa joutui olemaan pitkiä pätkiä. Oliver nimittäin inhoaa autolla matkustamista. Syytä tähän en ole keksinyt, vaikka miten olen miettinyt. Nyt on kuitenkin varmaa, että sen ei tule paha olo tai se ei muutenkaan ahdistu auton heilumisesta ja liikkestä, koska koko matkan Oliver oli autossa kuin kotonaan, kun joku meistä oli koko ajan sen seurana. Se ei edes nukkunut sylissä, mutta kun takapenkillä oli joku, kaikki oli hyvin. Toivoin jo, että ongelmista päästiin tällä viikon tehokuurilla, mutta ei, sama läähätys, tärinä ja haukottelu jatkui heti, kun takapenkillä ei ole enää seuraa, tosin nyt vähän lievempänä ja ajoittain jopa ihan rauhassa ollen. Ehkä se siitä vähitellen...
 |
| Näin sitä otettiin autossakin rennosti! |
Reissu meni siis hyvin, Oliver oppi nukkumaan teltassa, ja totesimme myös, että kaverilla on melkoisen pitkä pinna :) Nimittäin "pikkusisko" Luna olisi koko ajan halunnut leikkiä ja painia ja repi Oliveria korvista ja poskista kun ei toinen enää jaksanut. Oliverin naamasta näki, että nyt ottaa aivoon tuo pikkulikka, mutta kertaakaan se ei ärähtänyt, vaikka jo toivoimme että se sen tekisi :)
 |
| Oliver ja Luna |
 |
| Luna ja Oliver |
 |
| Telttailija villapaidassaan :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti